Puukko.biz

Puukkopekan ameriikan malli

Sun, 15 Apr 2012 06:30:00 +0000

Puukkopekka eli Pekka Tuominen on onnistunut tekemään jotain sellaista, mitä kukaan suomalainen puukkoseppä ei ole aiemmin tehnyt. Hän on saanut oman mallin suuren amerikkalaisen valmistajan Spydercon mallistoon. Kun kyseessä on vielä ilmiselvä puukko, niin herää tietysti kysymys miten tähän on tultu.

Vakka taustalla tietysti on suomalaisen puukon yleinen kiinnostavuus ja maine maailmalla, on taustalla samoja piirteitä kuin monella muullakin menestystarinalla.

Tarvitaan huippuosaamista, tekemistä ja aloitteellisuutta, mitä puukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneelta Puukkopekalta löytyy. Lisäksi tarvittiin suhteita eli yhteys Spydercoon:

"Lyhyesti yhteys Spydercoon lähti liikkeelle siitä että ystäväni, ase-toimittaja Vesa Toivonen tuntee Spydercon johtoa. Ja heillä on jo pitkään ollut keskustelua taittoveitsestä, jossa olisi puukkomaisia piirteitä.

Spydercolla on 'etninen'-sarja erilaisille veitsimalleilla mailman eri kulttuureista, ja puukko on yhden kulttuurin edustaja, Suomalaisen kulttuurin." Kertoo puukkomestari Tuominen.

Muutama vuosi takaperin Spydercon johto oli IWA näyttelyssä tiedustellut Vesalta sopivaa henkilöä ja hän tiedusteli Pekan kiinnostusta. Spyderco ei kuitenkaan kiinnostunut Pekan tekemästä taittoveitsiprotosta.

"Sitten tein ihan itekseni heille kiinteäteräisen (fixed blade) puukon joka edustaa tyyliltään mulle tavallista yksinkertaisuutta. Kaikissa Spydercon veitsissä, myös kiinteäteräisissä, on tuo pieni reikä 'logona', joten porasin proton terään 4 mm reiän. Tuo kun valmistui, postitin sen ja pariviikkoa myöhemmin Spydercolta ilmoitettiin että he olisivat kiinnostuneita laittamaan kyseisen veitsen teolliseen tuotantoon. Tuosta on nyt pari vuotta." kommentoi Puukkopekka.

Ja nyt siis Spydercon katalogista sivulta 43 löytyy suomalaisen suunnittelema puukko. Tuotetietoihin tosin on lipsahtanut pieni virhe, terän hionta on suora eikä kovera.

Olkoonkin, että Spydercon puukko se on tehty yhdysvaltalaisista materiaaleista (CPM S30V teräs ja Arizonan desert ironwood (rautapuu) kahva) Taiwanissa ja tuppi on massatuotannon sanelemaa mallia. Mielestäni kyseessä on silti merkittävä askel suomalaiselle puukonteolle eikä se ainakaan vähennä kiinnostusta suomalaisiin puukkoihin maailmalla.

Puukkojen ker�ilyn suosio kasvaa

Sun, 01 Jan 2012 09:10:00 +0000

Puukkoihmisiä kiehtoo tekemisen lisäksi myös keräily, mistä viestii uusimmassa puukkopostissa 3/2011 julkaistu Heikki Raatikaisen hyvä artikkeli puukkojen keräilystä. Siihen on haastateltu useita todellisia puukkojen ja niiden keräilyn asiantuntijoita, joiden kokoelmat ylittävät jo 500 puukon rajan.

Lisäksi tässäkin blogissa mainittujen Härmä elokuvan puukkojen taustaa valotetaan laajalla artikkelilla, jossa Taisto Kuortti kertoo projektin vaiheista.

Tavanomaisempien puukon valmistuksesta kertovien juttujen sekaan on löytänyt myös Ilmari Kososen kirjoitus "Puukon nimitys kuras heettiläisiltä 3,500 vuoden takaa"

Mielestäni kirjoittaja tiivistää asian hyvin loppuyhteenvedossaan: "Erinäisten keksintöjen nimitykset ovat kansainälisiä ja ne ovat kyllä löydettävissä muista kielistä kaukaakin, kun on vain avoin mieli."

Tällä avoimella mielellä Kosonen päättelee, että Kuras sanan alkuperä on muinaisheetin sanat kur ja kuer tarkoittaen "leikata" ja puukko sanan taustalla liettuan sana bukus "veitsi, jonka kärki on katkennut". Jos jätetään syrjään lähdekritiikki yms. tieteelliset metodit ja kommentoidaan tutkimustuloksia pelkällä tunteella, niin olisihan se hienoa, että puukkosanastomme tulisi suoraan raudan keksijöiltä heettiläisiltä. Tästähän voisi kehittää seuraavaksi tarinan siitä, kuinka polveudumme noista raudan keksijöistä jne. Sen sijaan väite, että puukko olisi katkennut veitsi lähentelee samalla logiikalla jo jumalanpilkkaa.

Näin vuoden vaihtuessa on mukava myös vilkaista vähän taaksepäin.

Vuoden 2011 aikana kiinnostavinta aineistoa kävijätilastojen mukaan puukko.biz sivustossa oli:

5. puukkojen keräilyn pikaopas

6. puukkoblogi

jonka suosituin artikkeli oli

Puukkotarvikkeita web-kaupasta ostamassa

Jatkuvasti kasvava kävijämäärä ja lisääntyvät linkitykset myös ulkomaisilta sivuilta antavat uutta intoa sivuston ylläpitämiseen myös vuonna 2012.

Kiitos kaikille kävijöille ja hyvää uutta vuotta!

Tuomas Kemppainen

Presidentti ja puukko

Fri, 02 Dec 2011 22:15:00 +0000

Kun puhun Presidentistä, tarkoitan tietysti Kekkosta ja kun puhun puukosta, tarkoitan tietysti Tommipuukkoa.

Monesti puukoista puhuttaessa nousee esiin Urho Kaleva Kekkosen kommentit. Löysin muutaman dokumentin, joiden jälkeen Presidentin mielipiteestä ei jää arvuuttelun varaa:

Ensin pari kirjettä:

Seppä Antti Kemppainen 20/10 1971

Hyrynsalmi

Olen mielihyväkseni lukenut, että Oulun läänin taidelautakunta on myöntänyt Teille, Tommi-puukkojen tekijälle, Oulun läänin taidepalkinnon tunnustuksena vuosikymmenien uurastuksesta. Onnittelen Teitä mitä parhaiten saamanne palkinnon johdosta.

Olen nuoresta miehestä lähtien ihaillut Tommi-puukkoa, koska se yksinkertaisuutensa, sopusuhtaisen kauneutensa ja käytettävyytensä ansiosta on Suomen paras ja kaunein puukkomalli. Olen koti- ja ulkomailla jakanut sitä kymmenittäin muistolahjana ja saanut aina kiitosta osakseni taidolla valitusta suomalaisesta lahjasta. Kun Oulun läänin taidelautakunta on myöntänyt Teille taidepalkinnon, se on todella tehnyt oikean valinnan.

Kainuu saa olla ylpeä taitavasta takojastaan.

Puukkomestari Setti Keränen 3/10 1972

Hyrynsalmi

Kun 5.10.1972 täytätte 80 vuotta lähetän Teille sydämelliset onnentoivotukseni ja parhaat kiitokset taitavasta puukontaonnasta vuosikymmenien aikana. Tommi-puukolle ei Suomesta löydy vertaa.

Olen tänään postipakettina lähettänyt Teille syntymäpäivälahjaksi rautaisen taontatyön.

Muistelmateoksen alusta taas löytyy kommentti:

"Kaekki sulle hyveä toevottaa, van minä vaen unta ja näläkeä. Kyllä sitten hyvin menöö."

Nämä toivotukset sain täyttäessäni 75 vuotta. Tuojana oli kahdeksan vuotta minua vanhempi Setti Keränen, seppä, Tommi-puukkojen tekijä. Parempaa puukkoa kuin Tommi-puukko minulla ei ole ja parempaa terveyden ja pitkän iän toivotusta kuin tämä ei Hyrynsalmella tunneta. Liekö sitä koko maailmassa?

Mutta ei UKK jättänyt muitakaan puukkoja huomiotta. Seuraavan kirjoittajalla taisi olla heiman diplomaattisia taipumuksia.

Suurlähettiläs Ivar Lunde 7/1 1965

Olen saanut vastaanottaa norjalaisen puukon, jonka olette minulle lupauksenne mukaisesti ystävällisesti antanut lahjaksi. Esitän siitä sydämellisen kiitokseni.

En ryhtyisi mielelläni vertaamaan suomalaista ja norjalaista puukkoa keskenään, koska ne ulkonäöltään ovat niin erilaiset. Mutta tärkeintähän veitsessä on sen terä, ja norjalaisessa veitsessä on hyvä terä, kerrassaan mainio.

Tarina kertoo, että Kekkonen jakoi muistolahjoina kymmeniä Tommipuukkoja. Onkohan kukaan törmännyt tällaiseen, esim. ulkomaan matkallaan?

Puukko mukaan MM-kisakoneeseen

Fri, 02 Sep 2011 04:30:00 +0000

Tänään yleisurheilun MM -kisoista Etelä-Korean Daegussa uutisoitiin Ruuskasen keihäsfinaaliin pääsyn lisäksi mm. Helsingin Sanomien verkkosivuilla myös kiinnostavasta puukkoepisodista: Kuinka Suomen MM-joukkueen tiedotuspäällikkö toi puukon mukanaan kisoihin.

Asia kiinnosti sen verran, että heitin aiheesta kysymyksen tiedotuspäällikkö Mika Noroselle, joka ystävällisesti selvensikin jutun taustoja:

"Suomen yleisurheilumaajoukkueella on aina mukanaan useita huoltolaukkuja, joissa on runsaasti erilaista huoltovälineistöä, esim. teippejä, naruja, hihnoja, neuloja, lankaa, saksia, puukko, linkkuveitsi, jatkojohtoja, adaptereita, kaapeleita, lääkkeitä, fysioterapeuttien ja lääkäreiden tarvikkeita jne. jne. Näillä välineillä huolletaan urheilijoita ja heidän harjoitus- ja kilpailuvälineitään.

Urheilijathan tykkäävät tehdä monenlaisia omia virityksiään harjoitus-ja kilpailukäyttöön.Joissakin medioissa mainittu puukkoepisodi syntyi niin, että Etelä-Korean tulliviranomaiset tarkastivat yhden huoltolaukun ja kysyivät, miksi huoltovälineiden joukossa oli puukko. Selvitimme asiaa kertomalla että puukolla muotoillaan ja korjataan erilaisia välineitä, joita urheilijat tarvitsevat.

Tullivirkailijoiden englannin kielen taito oli kuitenkin heikkoa, joten asia ratkesi vasta kun näytimme vuolemisliikettä kyseisellä puukolla ja viittasimme urheiluvälineisiin. Tullivirkailijat hyväksyivät puukon maahantuonnin ja täytimme siitä vaadittavan ilmoituksen.

Käytännössä kyseessä on Marttiinin puukko jossa on noin 5cm pitkä terä. Puukolla on täällä mm. muotoiltu urheilijoiden muovisia juoma-astioita, tehty pahvilaatikoista aurinkosuojia ja katkottu rahtitavaroiden paksuja tukiteippikerroksia."

Vaikka toimittajien versio tapahtumista olikin mehevämpi, niin on joka tapauksessa mukava kuulla, että suomalaiset urheilijat luottavat puukkoon. Tsemppiä koko joukkueelle!

Puukkowestern valloittaa H�rm�n

Sun, 03 Jul 2011 07:49:00 +0000

Puukoista ja puukkojunkkareista kiinnostuneet odottavat mielenkiinnolla ensi vuoden alkua, sillä 17. helmikuuta 2012 saa ensi-iltansa puukkojunkkarien maailmasta kertova kotimainen elokuva Härmä.

Puukkojunkkareiden työkalut ovat varmasti viimeisen päälle, sillä niistä on huolehtinut Taisto Kuortti.Mukana on 61 uniikkia puukkoa, joista arvatenkin pohjanmaan eri puukkotyypit ovat hyvin edustettuna. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat puukkojunkkarien aikaan 1800-luvun puoliväliin ja tarina on hyvän ja pahan taistelu veljesten taistellessa perintötilan hallinnasta.

Aikaisemmin puukkojunkkarikulttuurista ovat ammentaneet mm.Ilmari Unhon ohjaama Härmästä poikia kymmenen (1950), Matti Kassilan Lakeuksien lukko (1951), Jalmari Lahdensuon Pohjalaisia (1925), Toivo Särkän ja Yrjö Nortan Pohjalaisia (1936), Pekka Parikan Pohjanmaa (1988), Ilkka Vanteen Lakeuden kutsu (2000) ja Aleksi Mäkelän Häjyt (1999).

Härmä elokuvan ohjaaja on JP Siili ja näyttelijäkaartissa mm. Mikko Leppilampi, Lauri Tilkanen, Pamela Tola, Esko Salminen, ja Aku Hirvineimi.Elokuvan budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa.

Tommipuukon sokeriserkut

Tue, 12 Apr 2011 20:10:00 +0000

Vai pitäisiköhän puhua Ameriikan serkuista.

Tommipuukon syntysaagan kaanoniinhan kuuluu, kuinka Setti Keränen kävi Fiskarsin ruukissa työskentelemässä ja oppi siellä öljykarkaisun, joka oli yksi syntytekijä hänen kehittämiensä Tommipuukkojen korkeaan laatuun ja maineeseen.

Vanha ruukinpuukkojen valmistaja Fiskars taas on luopunut puukkojen valmistuksesta jo ajat sitten, mutta toisaalta Fiskars konserniin on jo vuodesta 1987 kuulunut amerikkalainen yli 70 vuotta veitsiä valmistanut Gerber. Vaikka sen mallistosta ei hyvällä tahdollakaan puukkovaikutteita löydä, niin kyllä neljännesvuosisadan historia perinteisen suomalaisen teräasevalmistajan osana kenties antaa oikeuden sokeriserkuista puhua. Ainakin amerikan maalla jotkut paikalliset puristit puhuvat "oikeista Gerbereistä" ajalta ennenkuin Fiskars yrityksen osti.

Gerber ei ole Suomen markkinoilla juuri näkynyt, mutta tilanne on ilmeisesti muuttumassa. Eri lähteistä olen huomannut, että Gerberin tuotteita alkaa olla tarjolla jo varsin laaja valikoima myös Suomessa. Suurin osa tuotteistahan on erilaisia monitoimityökaluja ja taittoveitsiä eri tarkoituksiin. Lähin kilpailija lienee Leatherman, jonka tuotteet suomalaisille ovat toistaiseksi tutumpia.

Uusinta uutta Gerberiltä on Gerber Bear Grylls -tuoteperhe. Bear Grylls on maailmalla kovinkin tunnettu ulkoilmaeläjä, vuorikiipeilijä jne. joten siihen suuntaan viittaavaa tuotetta lienee tulossa jossain vaiheessa meidänkin saataville.

Puukko businesta

Thu, 03 Mar 2011 17:49:00 +0000

Puukkoihin liittyviä uutisia saa yleensä etsiä turhaan esim. Kauppalehden sivuilta, jossa viime viikkoina joka toinen juttu on alkanut Elop. Tämä viikko oli kuitenkin poikkeus.

"Yrittäjyys on kuin tauti", otsikoi Emmi Sjöholm juttunsa, joka käsittelee yksinäisyrittäjiä. Haastateltujen joukossa on puukkoja valmistava Matti Koverola, joka kertoo myyvänsä käsityötuotteensa kesäisin Helsingin Kauppatorilla. Suurin asiakaskunta puukoille ovat amerikkalaiset, venäläiset ja saksalaiset turistit.

Koverola hankkii puukkobisneksestään sivutuloja eläkkeen jatkeeksi. Aivan eri näkökulma on Ilkka Sinervän jutussa Rapalan omistuskuvioista. Rapalahan on pörssiyhtiö, joka omistaa Suomen suurimman veitsenvalmistajan Marttiinin. Jutusta mm. selviää että Rapalan ja sitä kautta Marttiinin suurin omistaja n.30% osuudella on Viellard Migeon & Cie, vanha ranskalainen teollisuussuku. Toinen suuri omistaja on belgialainen sijoitusyhtiö Sofina, jolla on omistuksia monissa eri yrityksissä mm Danonessa.

Jutun varsinainen uutinen on, että toimitusjohtaja Jorma Kasslin ja joukko pitkäaikaisia omistajia oli myynyt omat osakkeensa. Todennäköisesti kaupan myötä suomalaisomistus tässäkin perinteisessä yrityksessä on nykyään aika ohutta. Rapalan suvullakaan niitä ei enää paljon ole.

Puukkoja on mukava harrastaa ja on hienoa, että kasvava joukko käsityöläisiä saa elantonsa perinteisistä kansallistuotteistamme. Olisi kuitenkin upeaa, jos Suomesta vielä nousisi puukkoperinteitämme kunnioittaen uusia alan toimijoita, jotka pystyisivät valtaamaan jalansijaa kansainvälisesti.

Puukoton armeija?

Wed, 02 Feb 2011 19:33:00 +0000

Voin rehellisesti sanoa hämmästyneeni, kun luin sotilaspoliisien takavarikoineen varusmieheltä puukon. Tapauksesta kerrottiin uusimmassa Ruotuväki lehdessä. Tapaus on herättänyt keskustelua myös maanpuolustus.net sivustolla. Siihen tutustuminen ei hämmästystä vähentänyt.

Kysymys ei ollut mistään vaaratilanteesta, vaan nuori urhomme oli tutuiltaan ja sukulaisiltaan kuullut, että puukkoa voisi sotilas tarvita. Ja mikäpä sen tarpeellisempi esine olisikaan. Itsekin olen aiemmin kirjoittanut, että puukkoa pidetään niin itsestäänselvänä henkilökohtaisena sotilaan varusteena, ettei sitä edes jaeta armeijan puolesta.

Nyt vaikuttaakin siltä, että puukkoa ei saa enää edes tuoda armeijaan. Siis paikkaan, jossa nuorille miehille ja vapaaehtoisille naisille jaetaan rynnäkkökiväärit ja opetetaan ampumaan toisia ihmisiä. Puukon käyttöä aseena ei ainakaan itselleni Suomen armeijassa opetettu. Muuta käyttöä sen sijaan löytyi varsinkin taisteluharjoituksissa ja maastossa vähän väliä. Aika alastomaksi sitä itsensä puukotonna olisi tuntenut.

Nyt sitten luin maanpuolustus.netistä, että nykyään varusmiehet eivät osaa käyttää puukkoa, harvalla sitä edes on ja jos joku haluaisi mukaansa ottaa, niin se kielletään. Ilmeisesti joukko-osastoittain asiassa on kuitenkin onneksi eroja. Hurjalta tällainen meno kuitenkin kuulostaa, niin armeijamme taisteluvalmiuden kuin puukkokulttuurimmekin kannalta.

No, kaikki ei ole onneksi näin synkkää. Vaalit lähestyvät ja ainakin yksi ehdokas rahoittaa vaalityötään myymällä puukkoja. Tietääkö joku muita?

Miekan tarina Suomessa

Sun, 09 Jan 2011 21:21:00 +0000

Jo aiemmin olen silloin tällöin lipsunut puukkoaiheesta kirjoittaessani esim. kirveistä tai sveitsiläisistä taskuveitsistä.

Tällä kertaa aiheen lipsumiseen aihetutti Joulupukki, joka toi minulle Turun Museokeskuksen julkaiseman teoksen Miekka Suomessa.

Kirja tuli jo luettua, joten tässä pikaiset kommentit.

Kirja koostuu kahdeksasta erillisestä artikkelista, joiden kirjoittavat ovat alansa asiantuntijoita.

Juhani Kostet, Johdanto: Ennen miekkaa - kivikauden tikarit

Unto Salo, Pronssikauden miekat

Mikko Moilanen, Rautakauden miekat

Janne Harjula, Keskiajan ja 1500-luvun miekat

Ingmar Kämpe, Ruotsin valtakunnan miekat vuosina 1550-1809

Tom Bergroth, Siviilivirkamiesten miekat Suomessa 1809-1917

Markku Palokangas, Miekka itsenäisen Suomen puolustusvoimissa

Marko Saari, Suomalaisten historianelävöittäjien replikamiekat

Kun tällaiset pitemmät teräaseet eivät ole niin tuttuja kuin puukot, niin kaipasin kirjan alkuun johdantolukua tai loppuun liitettä, jossa olisi käyty läpi miekan osat ja niiden nimitykset, sekä eri aikakausien tyyppimiekat piirroksina. Mutta asiaa tunteville tämä ei varmasti ole ongelma.

Lukijaa voi kuitenkin auttaa esim. Rautakauden miekoista lukiessa tutustuminen Pettersenin viikinkimiekkatypologiaan Itsellä oli varmaan 15 vuotta tuon opiskelusta, eikä enää ollut läheskään kaikki mallit muistissa.

Miekka Suomessa -kirjan kuvitus on loistava, harvoin näkee näin hyvin yksityiskohtia esiin tuovia kuvia miekoista.

Artikkeleista löytyy varmasti jokaiselle jotakin, oli sitten kiinnostunut keskiaikaisista miekoista tai virkapukuohjeiden miekkaa koskevista yksityiskohdista. Artikkeleiden lopussa on myös hyvät kirjallisuusluettelot, joten aiheesta kiinnostunut pääsee tämän kirjan avulla hyvin eteenpäin.

Helsinki Knife Show 8.1.2011

Sun, 19 Dec 2010 20:57:00 +0000

Scandinavian knifemakers guild järjestää tammikuussa nyt jo toista kertaa kansainvälisen puukko- ja veitsinäyttelyn.

Viimevuotisesta tapahtumasta olen kuullut vain positiivista palautetta ja näytteilleasettajien lista vaikuttaa nytkin lupaavalta. Kannattaa varmaan pistäytyä katsomassa.