Puukko.biz

Tommi-puukon valmistus on päässyt mukaan Museoviraston elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Tommi-puukon valmistus on päässyt hyvään seuraan, sillä samalta listalta löytyy mm. kalakukon, pesäpallon ja saunomisen kaltaista suomalaista elävää perintöä. Listaa ylläpitää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin.

Tommi puukon valmistamiseen pääset tutustumaan https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Tommi-puukon_valmistaminen" target="_blank">täältä.

Perinteinen Puukkotehdas Iisakki Järvenpää Oy on saanut uutta intoa uusien omistajien myötä ja se näkyy mm. uudistuneina webbisivuina. Iisakki Järvenpään verkkokaupassa näkyykin olevan kaikki tärkeimmät tuotteet tarjolla. Lisäksi puukkotehtaan toimista pysyy ajan hermolla facebookin avulla. Sieltä löytyykin monenlaista mielenkiintoista puukkomobiilista uusimpaan hinnastoon.

Puukkoblogi toivottaa hyvää ja vielä parempaa jatkoa uusille yrittäjille!

tai ainakin jatkoa Anssi Ruusuvuoren Tieto-Finlandia ehdokkaana olleelle Puukon Historialle.

Puukon Historia 2 ilmestyy elokuussa 2012 ja se täydentää ykkösosaa mm. esittelemällä saamelaispuukkoja ja niiden tekijöitä sekä ominaisuuksia. Kirjassa esitellään myös laajasti helavöitä sekä täydennetään ykkösosan tietoja suomalaisista puukkomalleista ja puukonvalmistajista.

Kirja on yli 2000:lla värikuvallaan jälleen mittava tietopaketti.

Tuskin maltan odottaa, että pääsen kirjaa lukemaan.

Kirjaa saa ennakkotilaushintaan 30.6.2012 asti.

Puukkopekka eli Pekka Tuominen on onnistunut tekemään jotain sellaista, mitä kukaan suomalainen puukkoseppä ei ole aiemmin tehnyt. Hän on saanut oman mallin suuren amerikkalaisen valmistajan Spydercon mallistoon. Kun kyseessä on vielä ilmiselvä puukko, niin herää tietysti kysymys miten tähän on tultu.

Vakka taustalla tietysti on suomalaisen puukon yleinen kiinnostavuus ja maine maailmalla, on taustalla samoja piirteitä kuin monella muullakin menestystarinalla.

Tarvitaan huippuosaamista, tekemistä ja aloitteellisuutta, mitä puukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneelta Puukkopekalta löytyy. Lisäksi tarvittiin suhteita eli yhteys Spydercoon:

"Lyhyesti yhteys Spydercoon lähti liikkeelle siitä että ystäväni, ase-toimittaja Vesa Toivonen tuntee Spydercon johtoa. Ja heillä on jo pitkään ollut keskustelua taittoveitsestä, jossa olisi puukkomaisia piirteitä.

Spydercolla on 'etninen'-sarja erilaisille veitsimalleilla mailman eri kulttuureista, ja puukko on yhden kulttuurin edustaja, Suomalaisen kulttuurin." Kertoo puukkomestari Tuominen.

Muutama vuosi takaperin Spydercon johto oli IWA näyttelyssä tiedustellut Vesalta sopivaa henkilöä ja hän tiedusteli Pekan kiinnostusta. Spyderco ei kuitenkaan kiinnostunut Pekan tekemästä taittoveitsiprotosta.

"Sitten tein ihan itekseni heille kiinteäteräisen (fixed blade) puukon joka edustaa tyyliltään mulle tavallista yksinkertaisuutta. Kaikissa Spydercon veitsissä, myös kiinteäteräisissä, on tuo pieni reikä 'logona', joten porasin proton terään 4 mm reiän. Tuo kun valmistui, postitin sen ja pariviikkoa myöhemmin Spydercolta ilmoitettiin että he olisivat kiinnostuneita laittamaan kyseisen veitsen teolliseen tuotantoon. Tuosta on nyt pari vuotta." kommentoi Puukkopekka.

Ja nyt siis Spydercon katalogista sivulta 43 löytyy suomalaisen suunnittelema puukko. Tuotetietoihin tosin on lipsahtanut pieni virhe, terän hionta on suora eikä kovera.

Olkoonkin, että Spydercon puukko se on tehty yhdysvaltalaisista materiaaleista  (CPM S30V teräs ja Arizonan desert ironwood (rautapuu) kahva) Taiwanissa ja tuppi on massatuotannon sanelemaa mallia. Mielestäni kyseessä on silti merkittävä askel suomalaiselle puukonteolle eikä se ainakaan vähennä kiinnostusta suomalaisiin puukkoihin maailmalla.

Puukkoihmisiä kiehtoo tekemisen lisäksi myös keräily, mistä viestii uusimmassa puukkopostissa 3/2011 julkaistu Heikki Raatikaisen hyvä artikkeli puukkojen keräilystä. Siihen on haastateltu useita todellisia puukkojen ja niiden keräilyn asiantuntijoita, joiden kokoelmat ylittävät jo 500 puukon rajan.

Lisäksi tässäkin blogissa mainittujen Härmä elokuvan puukkojen taustaa valotetaan laajalla artikkelilla, jossa Taisto Kuortti kertoo projektin vaiheista.

Tavanomaisempien puukon valmistuksesta kertovien juttujen sekaan on löytänyt myös Ilmari Kososen kirjoitus "Puukon nimitys kuras heettiläisiltä 3,500 vuoden takaa"

Mielestäni kirjoittaja tiivistää asian hyvin loppuyhteenvedossaan: "Erinäisten keksintöjen nimitykset ovat kansainälisiä ja ne ovat kyllä löydettävissä muista kielistä kaukaakin, kun on vain avoin mieli."

Tällä avoimella mielellä Kosonen päättelee, että Kuras sanan alkuperä on muinaisheetin sanat kur ja kuer tarkoittaen "leikata" ja puukko sanan taustalla liettuan sana bukus "veitsi, jonka kärki on katkennut". Jos jätetään syrjään lähdekritiikki yms. tieteelliset metodit ja kommentoidaan tutkimustuloksia pelkällä tunteella, niin olisihan se hienoa, että puukkosanastomme tulisi suoraan raudan keksijöiltä heettiläisiltä. Tästähän voisi kehittää seuraavaksi tarinan siitä, kuinka polveudumme noista raudan keksijöistä jne. Sen sijaan väite, että puukko olisi katkennut veitsi lähentelee samalla logiikalla jo jumalanpilkkaa.

Näin vuoden vaihtuessa on mukava myös vilkaista vähän taaksepäin.

Vuoden 2011 aikana kiinnostavinta aineistoa kävijätilastojen mukaan puukko.biz sivustossa oli:

1. puukkogalleria

2. puukkokirjat

3. puukkolinkit

4. puukkoluettelot

5. puukkojen keräilyn pikaopas

6. puukkoblogi

jonka suosituin artikkeli oli

Puukkotarvikkeita web-kaupasta ostamassa

Jatkuvasti kasvava kävijämäärä ja lisääntyvät linkitykset myös ulkomaisilta sivuilta antavat uutta intoa sivuston ylläpitämiseen myös vuonna 2012.

Kiitos kaikille kävijöille ja hyvää uutta vuotta!

Tuomas Kemppainen

Kun puhun Presidentistä, tarkoitan tietysti Kekkosta ja kun puhun puukosta, tarkoitan tietysti Tommipuukkoa.

Monesti puukoista puhuttaessa nousee esiin Urho Kaleva Kekkosen kommentit. Löysin muutaman dokumentin, joiden jälkeen Presidentin mielipiteestä ei jää arvuuttelun varaa:

Ensin pari kirjettä:

Seppä Antti Kemppainen 20/10 1971

Hyrynsalmi

Olen mielihyväkseni lukenut, että Oulun läänin taidelautakunta on myöntänyt Teille, Tommi-puukkojen tekijälle, Oulun läänin taidepalkinnon tunnustuksena vuosikymmenien uurastuksesta. Onnittelen Teitä mitä parhaiten saamanne palkinnon johdosta.

Olen nuoresta miehestä lähtien ihaillut Tommi-puukkoa, koska se yksinkertaisuutensa, sopusuhtaisen kauneutensa ja käytettävyytensä ansiosta on Suomen paras ja kaunein puukkomalli. Olen koti- ja ulkomailla jakanut sitä kymmenittäin muistolahjana ja saanut aina kiitosta osakseni taidolla valitusta suomalaisesta lahjasta. Kun Oulun läänin taidelautakunta on myöntänyt Teille taidepalkinnon, se on todella tehnyt oikean valinnan.

Kainuu saa olla ylpeä taitavasta takojastaan.

Puukkomestari Setti Keränen 3/10 1972

Hyrynsalmi

Kun 5.10.1972 täytätte 80 vuotta lähetän Teille sydämelliset onnentoivotukseni ja parhaat kiitokset taitavasta puukontaonnasta vuosikymmenien aikana. Tommi-puukolle ei Suomesta löydy vertaa.

Olen tänään postipakettina lähettänyt Teille syntymäpäivälahjaksi rautaisen taontatyön.

Muistelmateoksen alusta taas löytyy kommentti:

"Kaekki sulle hyveä toevottaa, van minä vaen unta ja näläkeä. Kyllä sitten hyvin menöö."

Nämä toivotukset sain täyttäessäni 75 vuotta. Tuojana oli kahdeksan vuotta minua vanhempi Setti Keränen, seppä, Tommi-puukkojen tekijä. Parempaa puukkoa kuin Tommi-puukko minulla ei ole ja parempaa terveyden ja pitkän iän toivotusta kuin tämä ei Hyrynsalmella tunneta. Liekö sitä koko maailmassa?




Mutta ei UKK jättänyt muitakaan puukkoja huomiotta. Seuraavan kirjoittajalla taisi olla heiman diplomaattisia taipumuksia.

Suurlähettiläs Ivar Lunde 7/1 1965

Olen saanut vastaanottaa norjalaisen puukon, jonka olette minulle lupauksenne mukaisesti ystävällisesti antanut lahjaksi. Esitän siitä sydämellisen kiitokseni.

En ryhtyisi mielelläni vertaamaan suomalaista ja norjalaista puukkoa keskenään, koska ne ulkonäöltään ovat niin erilaiset. Mutta tärkeintähän veitsessä on sen terä, ja norjalaisessa veitsessä on hyvä terä, kerrassaan mainio.

Tarina kertoo, että Kekkonen jakoi muistolahjoina kymmeniä Tommipuukkoja. Onkohan kukaan törmännyt tällaiseen, esim. ulkomaan matkallaan?

Tänään yleisurheilun MM -kisoista Etelä-Korean Daegussa uutisoitiin Ruuskasen keihäsfinaaliin pääsyn lisäksi mm. Helsingin Sanomien verkkosivuilla myös kiinnostavasta puukkoepisodista: Kuinka Suomen MM-joukkueen tiedotuspäällikkö toi puukon mukanaan kisoihin.

Asia kiinnosti sen verran, että heitin aiheesta kysymyksen tiedotuspäällikkö Mika Noroselle, joka ystävällisesti selvensikin jutun taustoja:

"Suomen yleisurheilumaajoukkueella on aina mukanaan useita huoltolaukkuja, joissa on runsaasti erilaista huoltovälineistöä, esim. teippejä, naruja, hihnoja, neuloja, lankaa, saksia, puukko, linkkuveitsi, jatkojohtoja, adaptereita, kaapeleita, lääkkeitä, fysioterapeuttien ja lääkäreiden tarvikkeita jne. jne. Näillä välineillä huolletaan urheilijoita ja heidän harjoitus- ja kilpailuvälineitään.

Urheilijathan tykkäävät tehdä monenlaisia omia virityksiään harjoitus-ja kilpailukäyttöön.Joissakin medioissa mainittu puukkoepisodi syntyi niin, että Etelä-Korean tulliviranomaiset tarkastivat yhden huoltolaukun ja kysyivät, miksi huoltovälineiden joukossa oli puukko. Selvitimme asiaa kertomalla että puukolla muotoillaan ja korjataan erilaisia välineitä, joita urheilijat tarvitsevat.

Tullivirkailijoiden englannin kielen taito oli kuitenkin heikkoa, joten asia ratkesi vasta kun näytimme vuolemisliikettä kyseisellä puukolla ja viittasimme urheiluvälineisiin. Tullivirkailijat hyväksyivät puukon maahantuonnin ja täytimme siitä vaadittavan ilmoituksen.

Käytännössä kyseessä on Marttiinin puukko jossa on noin 5cm pitkä terä. Puukolla on täällä mm. muotoiltu urheilijoiden muovisia juoma-astioita, tehty pahvilaatikoista aurinkosuojia ja katkottu rahtitavaroiden paksuja tukiteippikerroksia."

Vaikka toimittajien versio tapahtumista olikin mehevämpi, niin on joka tapauksessa mukava kuulla, että suomalaiset urheilijat luottavat puukkoon. Tsemppiä koko joukkueelle!

Puukoista ja puukkojunkkareista kiinnostuneet odottavat mielenkiinnolla ensi vuoden alkua, sillä 17. helmikuuta 2012 saa ensi-iltansa puukkojunkkarien maailmasta kertova kotimainen elokuva Härmä.

Puukkojunkkareiden työkalut ovat varmasti viimeisen päälle, sillä niistä on huolehtinut Taisto Kuortti.Mukana on 61 uniikkia puukkoa, joista arvatenkin pohjanmaan eri puukkotyypit ovat hyvin edustettuna. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat puukkojunkkarien aikaan 1800-luvun puoliväliin ja tarina on hyvän ja pahan taistelu veljesten taistellessa perintötilan hallinnasta.

Aikaisemmin puukkojunkkarikulttuurista ovat ammentaneet mm.Ilmari Unhon ohjaama Härmästä poikia kymmenen (1950), Matti Kassilan Lakeuksien lukko (1951), Jalmari Lahdensuon Pohjalaisia (1925), Toivo Särkän ja Yrjö Nortan Pohjalaisia (1936), Pekka Parikan Pohjanmaa (1988), Ilkka Vanteen Lakeuden kutsu (2000) ja Aleksi Mäkelän Häjyt (1999).

Härmä elokuvan ohjaaja on JP Siili ja näyttelijäkaartissa mm. Mikko Leppilampi, Lauri Tilkanen, Pamela Tola, Esko Salminen, ja Aku Hirvineimi.Elokuvan budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa.

Vai pitäisiköhän puhua Ameriikan serkuista.

Tommipuukon syntysaagan kaanoniinhan kuuluu, kuinka Setti Keränen kävi Fiskarsin ruukissa työskentelemässä ja oppi siellä öljykarkaisun, joka oli yksi syntytekijä hänen kehittämiensä Tommipuukkojen korkeaan laatuun ja maineeseen.

Vanha ruukinpuukkojen valmistaja Fiskars taas on luopunut puukkojen valmistuksesta jo ajat sitten, mutta toisaalta Fiskars konserniin on jo vuodesta 1987 kuulunut amerikkalainen yli 70 vuotta veitsiä valmistanut  Gerber. Vaikka sen mallistosta ei hyvällä tahdollakaan puukkovaikutteita löydä, niin kyllä neljännesvuosisadan historia perinteisen suomalaisen teräasevalmistajan osana kenties antaa oikeuden sokeriserkuista puhua. Ainakin amerikan maalla jotkut paikalliset puristit puhuvat "oikeista Gerbereistä" ajalta ennenkuin Fiskars yrityksen osti.

Gerber ei ole Suomen markkinoilla juuri näkynyt, mutta tilanne on ilmeisesti muuttumassa. Eri lähteistä olen huomannut, että Gerberin tuotteita alkaa olla tarjolla jo varsin laaja valikoima myös Suomessa. Suurin osa tuotteistahan on erilaisia monitoimityökaluja ja taittoveitsiä eri tarkoituksiin. Lähin kilpailija lienee Leatherman, jonka tuotteet suomalaisille ovat toistaiseksi tutumpia.

Uusinta uutta Gerberiltä on Gerber Bear Grylls -tuoteperhe. Bear Grylls on maailmalla kovinkin tunnettu ulkoilmaeläjä, vuorikiipeilijä jne. joten siihen suuntaan viittaavaa tuotetta lienee tulossa jossain vaiheessa meidänkin saataville.

Puukkoihin liittyviä uutisia saa yleensä etsiä turhaan esim. Kauppalehden sivuilta, jossa viime viikkoina joka toinen juttu on alkanut Elop. Tämä viikko oli kuitenkin  poikkeus.

"Yrittäjyys on kuin tauti", otsikoi Emmi Sjöholm juttunsa, joka käsittelee yksinäisyrittäjiä. Haastateltujen joukossa on puukkoja valmistava Matti Koverola, joka kertoo myyvänsä käsityötuotteensa kesäisin Helsingin Kauppatorilla. Suurin asiakaskunta puukoille ovat amerikkalaiset, venäläiset ja saksalaiset turistit.

Koverola hankkii puukkobisneksestään sivutuloja eläkkeen jatkeeksi. Aivan eri näkökulma on Ilkka Sinervän jutussa Rapalan omistuskuvioista. Rapalahan on pörssiyhtiö, joka omistaa Suomen suurimman veitsenvalmistajan Marttiinin. Jutusta mm. selviää että Rapalan ja sitä kautta Marttiinin suurin omistaja n.30% osuudella on Viellard Migeon & Cie, vanha ranskalainen teollisuussuku. Toinen suuri omistaja on belgialainen sijoitusyhtiö Sofina, jolla on omistuksia monissa eri yrityksissä mm Danonessa.

Jutun varsinainen uutinen on, että toimitusjohtaja Jorma Kasslin ja joukko pitkäaikaisia omistajia oli myynyt omat osakkeensa. Todennäköisesti kaupan myötä suomalaisomistus tässäkin perinteisessä yrityksessä on nykyään aika ohutta. Rapalan suvullakaan niitä ei enää paljon ole.

Puukkoja on mukava harrastaa ja on hienoa, että kasvava joukko käsityöläisiä saa elantonsa perinteisistä kansallistuotteistamme. Olisi kuitenkin upeaa, jos Suomesta vielä nousisi puukkoperinteitämme kunnioittaen uusia alan toimijoita, jotka pystyisivät valtaamaan jalansijaa kansainvälisesti.